Kielikylpy

Saimme kutsun lounaalle vuokraisäntiemme, Gigin ja Jean-Pierren luokse. Mieluustihan me sen otimme vastaan, vaikka perhosia on vatsassa ranskan kielen vuoksi. Vaikka olen opiskellut ranskaa useamman vuoden työväenopistoissa, niin pohja on niin hatara, että kieli tuppaa unohtumaan kun sitä ei jatkuvasti käytä. Kirjoitettua tekstiä on helpompi ymmärtää, mutta puhuminen on vaikeaa ja varsinkin puhelimessa.

Nyt tapasimme heidät jo toisen kerran ja kielikin alkoi sujui paremmin, edelleen kuitenkin hyvin kangerrellen. Mutta pystyimme kuitenkin keskustelemaan monista eri asioita lähes kolmetuntisen lounaan ajan.

Cataplana on itse asiassa pyöreäpohjaisen padan nimi, mutta myös siinä valmistetun ruuan nimi

Lounas  oli herkullinen ja runsas. Saimme alkuruuaksi tapaksia: tuorejuustoa, sardiinipatéta ja salamia. Pääruuaksi saimme “cataplanaa”, joka on perinteinen portugalilainen kalapata. Siinä oli kaikkea mahdollista: isoja ravun saksia, isoja katkarapuja, kolmea eri kalaa, mustekalaa, sydänsimpukoita jne. Todella runsas ja sen kanssa vielä tuorepastaa. Jälkiruuaksi saimme vielä tiramisua. Viiniä joimme sopivasti eri ruokiin soveltuen. Oli kyllä hyvää! Kävely takaisin kotiin runsaan lounaan jälkeen teki todellakin hyvää.

Yksi keskustelun aihe oli asuintalomme uima-altaan vesipumpun ääni, joka kulkee rakenteita pitkin asuntoome niin, että se häiritsee merkittävästi. Se on monotooninen, aika matala ääni, joka kuuluu koko ajan. Mittasin desibelimittarilla ja sain tulokseksi noin 65 dB, kun normaali hiljainen huoneääni on 35-40 dB. Varsinkin nukkumaan mennessä ääni häiritsee paljon. Viime aikoina ääni on hiljentynyt vaihtelevasti, joskus vasta keskiyön jälkeen, usein klo 21 ja 24 välillä. Siitä puhuimme ja he kyllä ymmärsivät, mikä tilanne on.

Parin päivään kuluttua saimme tiedon, että moottorin eristys on uusittu ja ääntä ei enää kuulu!